"Hyvät matkustajat, tämä on InterCity juna 55 Tampereelle. Seuraavat pysähdyspaikkamme ovat Hämeenlinna ja Toijala. Hyvää matkaa!"

Juu hyvää junamatkaa vaan. Tyhjä vaunu, pehmeät penkit ja tilavat paikat - mikäs sen parempaa? Kerrankin sai ottaa rennosti, joka 3,5h yöunien jälkeen tuntui ihan hyvältä.
Tämä yksi prinsessa sen sijaan seisoi koko matkan ja oli rauhaton. Mitäköhän tästäkin matkasta tulee.

"Seuraavana Tampere. Nästa Tammerfors. The next stop, Tampere."

Juosten miljoonan säkin, kassin, pussukan ja ihastuttavan koiran kanssa lähimpään puskaan. Hei daa, kuka hieno, itseään kunnioittava neiti ulostaisi räkäiselle asemalle? Sopii kysyä.

"Hyvät matkustajat, tämä on Pikajuna 921 Pieksämäelle. Seuraavat pysähdyspaikkamme ovat Orivesi, Jämsä ja Jyväskylä. Hyvää matkaa!"

Kiitos kiitos. Mikäs siinä, ensimmäiset 20 minuuttia menivät sujuvasti siivoten hienon neidin oksennusta lattialta. Yli tunti jäljellä tukalaa matkaa inisevän, hermostuneen ja huonovointisen koiran kanssa.

"Seuraavana Jämsä."

Puoli tuntia aikaa saada kanssamatkustajat (joita tästä junasta löytyikin riittämiin) hermoraunion partaille. Muutaman tunnelin jälkeen alkoi tapahtua, mutta kyllä hätä keinot keksii! Muovipussi nokkaan ja täysosuma. Tässä vaiheessa anteeksipyyntö kanssamatkustajilta, sieltä oksennuspussista levisi aikamoiset aromit.. parempi kuitenkin sekin kuin yrjö lattialla. Lähestyttäessä Jyväskylää neiti pyöri ja hyöri mutta laskin sen oman valmistautumisen piikkiin. Mutta ei, taas asemalla juoksu lähimpään puskaan ja tällä kertaa tavara tulikin toisesta päästä.


Hyvää uutta vuotta vaan kaikille! Meillä se alkoi oikein mukavasti kuten huomaa, pitihän tämäkin sitten kai kokea. Mitä tästä opimme - älä ikinä annan koiralle ruokaa ennen junailua, varsinkin jos se sisältää jotain mihin koira ei ole tottunut.