Julia edelleen riekkumistauolla, joten tämäkin merkintä koskee Tupun viikoittaisia agiliitotreenejä. Edelliskerran superolo oli laimentunut reippaasti, ja siitä johtuen tipahdettiin taas maan pinnalle ja sössäiltiin radalla aivan tarpeeksi.

Aloiteltiin muutamalla toistolla keinulla ja kepeillä. Tupulla on ollut jonkunasteista 'pelkovarovaisuutta' kiikulla, mutta tänään se oli tipotiessään. Käytin ensimmäistä kertaa namialustaa kys. esteellä ja se ns. rentoutti Tupua ihan sikana. Neito pysähtyi hyvin käskystä, odotti varmasti keikausta ja tassutteli palkalle. Jokatapauksessa molempien täytyy saada varmuutta esteelle, itse pelkään että T ei pysähdy käskystä vaan tekee lentokeinun --> kammo, ja varmistelen ihan turhaan jo ensi askelilla. Kepeiltä ei sen suurempaa sanottavaa, hyvin pujotteli vaikka vauhtia olisi saanut olla hitusen enemmän.

Radalla oli joitain ohjauskuvioita, pitkästä aikaa pöytä sekä pidemipä esteiden välejä (ratapiirrosta ei valitettavatsi ole, tätä se teettää kun kirjoittaa merkinnät vasta vajaan viikon päästä treeneistä...). Ei saatu kunnon fiilistä ennen harjoitusta, joka ei toden totta mennyt niin kuin olisi kuulunut. Joissain kohdissa en ottanut koiraa tarpeeksi haltuun --> pitkiä kaarroksia ja ohituksia, useimmissa aikaista käskytystä vaativissa kohdissa en antanut koiran päästellä ja blablablaa. Joo, päästiinhän se rata alusta loppuun mutta ei se kovin kaunista ollut. Positiivisena mainintana kuitenkin kontaktit ja pöytä.

Ensi viikolla onkin vihonviimeiset talvikauden treenailut ja perjantaina vielä pikkumöllit joihin voisi mahdollisuuksien mukaan suunnistaa vaikka molempien kanssa.